maanantai 21. huhtikuuta 2014

Säsongsstart o påskmiddag

Pääsiäinen meni tääl suunnistaes ja syödessä, niinku aika monen aiempanaki vuonna. Aattelin kertoo kunnon kisaraportin, mut tajusinki et en haluukkaa liikaa jäähä vellomaa noihi; katseet on suunnattu jo seuraavii koitoksii eli ens viikonlopulle. Lauantain avasin kisakauden Norrköpingin lähel Åbyssa, jos suunnistettii Kolmårdsmedeln. Eilen oli SilvaLeaguen eka osakilpailu, pitkä matka Finspångissa. Och det båda gick åt skogen! Ihmehän se toisaalt ois ollu, jos kahen viikon sairastelut ei ois missää näkynny. Juoksu oli hidasta ja erittäin raskasta ja jokasel välil jäin melkosen paljon. Kuitenki se, mikä eniten kismitti omaa mieltä, oli et pummii tuli ihan jäätävän paljon: lauantain kisas lähes jokasel välillä ja eilenki onnistuin leipoo parille rastille useemman minuutin koukut. Ihan ku ois jotku laput silmil kulkenu metäs ku ei mistää tuntunu tajuuvan mitää. 

Huomioita, joita nyt itelleni tän viikonlopun perusteel tein, on et täytyy treenata ihan järkyttäväst lisää. Lisäks täytyy opetella taas suunnistaa ja keskittyy. Lisäks luulen et osittain huono kulku selittyy allergiakauden alkamisel, joten aattelin haalii antihistamiineja ja toivoo et ois sit vähä helpompi hengittää ja sen myötä myös juosta. Kyl mie viel joku kevät alotan kisakauden sillee et oon oikeesti valmis ja sit sais tuloksetki olla sen mukaset. (Näistki kisoist löytyy tulokset eventorista, mut en kyl suosittele kattomaa, on sen verran karua katottavaa.)

Meijän korridoris on pääsiäisen ajan ollu melko hiljasta. Meit jäi tänne vaan miä, Anders ja Emil, ku kaikki muut läks viettää pääsiäist muualle. Päätettii sit pistää pystyy kunnon ruotsalainen pääsiäisateria, joka herätti mius sekä kiinnostust et pelonsekasii tunteita. Olin toivonukki et pääsisin kokeilee ruotsalaisii perinteit tääl, mut toisaalt se ei sit niin ihastuttavalt enää kuulostanukkaa ku tarkemmin mietittii sisältöö. Miulle lankes Janssons frestelse ja virallisen pääsiäisjuoman eli Påskmustin hankinta. Lisäks tarjolla oli sillsallad och inlagd sill, gravad lax med gravlaxsås, ägghalvor med räkor samt majonnäs, köttbullar, prinskorvar och sallad med vitvinsvinägersås.

Noista olin aiemmin syönny vaan lihapullia ja nakkeja ja graavilohta olin kerran maistanu. Positiivisin yllätys oli ehkä janssoninkiusaus, jos täytyy sanoo et onnistuin aika hyvin. :) Pelkäsin et anjovis maistuu tosi vahvast ku piti kaikki se soosiki kaataa sekaa, mut ei se sit maistunukkaa. Pojatki tuntu olevan tyytyväisiä. Sillisalaatti oli kans ihan hyvää, miulle tuli eniten ehkä rosolli mielee. Silli siin ei juurikaa maistunu, eniten maistu omenat ja punajuuret. Påskmust oli kans hyvää. Miulle nyt vast täs selvis pienen googlettelun jälkee, et Ruotsis ollaa toho iha haltioituneita. Tääl juuaa siis jouluna Julmustia ja sitä meneeki sit nähtäväst joku 5 litraa/hlö/joulu. Påskmust on sama tuote, mut eri nimellä. Vissiin etiketitki pullois on samat, käännetää vaa ympäri juhlan vaihtues. Miulle tuli maun perusteel mielee Pommac, mut jotai vähä poikkeevaa tos oli. Väriltää toi on siis mustaa eli oisko siin sit häivähdys kokista ollu, en oikeen osaa sanoo. Kuitenki huomasin ku eilen syötii viel samaisen aterian rippeet, et kyl maidonkaa oli parempaa. ;)

Sit oli noi kalat. Kaiken sain syötyy, mitä lautaselt löyty (miut pakotettii maistaa kaikkee), mut en kyl voi sanoo et oisin kaikest tykänny tai et haluisin syyä uuestaa. Graavilohi oli parempaa ku viime kerralla, mut sen lisän oleva joku kermaviili-tillikastike oli älyttömän tujuu. Eikä maus siis periaattees mitää vikaa ollu, mut en vaan tykänny ajatuksest et syön raakaa kalaa, ni sit alko jotenki vähä inhottaa. Samoin kävi sillin kans. Ulkonäkö ei mitenkää mieltä ylentänny, mut maku oliki yllättäen ihan hyvä. Sit kuitenki siin syödes kävin liikaa miettii sitä mitä syön ja kävi ällöttää. 

Miul on ollu yli 15 vuoden tauko keitettyjen kananmunien syömisee ja oon nyt vast pikkuhiljaa alkanu totuttautuu niitten makuu taas. Ajatus puolikkaast kananmunast, mis oli viel katkarapu keikkumas kaiken päällä oli miulle ehkä se haastavin. Ei siis katkaravutkaa miust pahoi oo, en vaa yhtää tykkää niitten koostumuksest ja ulkonäöst, ni yleens nypin ne aina pois jos niit vahingos on johonki joutunu. Pelastukseks tuliki nyt majoneesi, joka blokkas sekä kananmunan et ravun maun kokonaa pois! Maku oli ihan ok, mut en kyl niljuvast koostumuksest tykänny yhtää. Näitä herkkuja päädyin siis vaan maistamaa, santsaamisen jätin pojille. Nii sit meil oli viel ihan perus vihersalaattii, paitsi tietyst ruotsalaisee tyylii etikal ja valkoviinietikal höystettyn. Oon kyl pikkuhiljaa alkan tottuu toho soossii, ni toi oli itse asias ihan hyvänmakusta.

Mut päivälline oli kaiken kaikkiaa onnistunu ja oli tosi mukavaa viettää aikaa tällee kämppisten keskenki vaihteeks. Mukaan ois kyl mahtunu useempiki tyyppi ku ruokaa oli iha kiitettäväst. 

Valmiina hyökkäämää ruoan kimppuu

Nam nam?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti