tiistai 11. maaliskuuta 2014

Våren är här!

Sil aikaa ku mie pidin vähä lomaa blogin kirjottamisest, ehti tänne tulla kevät! Ihan uskomattoman lämpöset ilmat ajankohtaa nähen. Koko ajan on kyl pien pelko takaraivos et näinköhä se takatalvi viel iskee, mut saa nähä. Nyt on ollu iha sellain fiilis ku ois huhtikuu, kisakauden alku ja opintojen loppuminen pikkuhiljaa, mikä on vähä outoo, ku ei se sit kuitenkaa oo sillee. Varsinainen kisakausi alkaa (vast) vajaan kuukauden päästä ja opinnotki kestää toukokuun loppuu asti. Mut nurmikot vihertää, krookukset ja jotku muutki kukat on jo putkahtanu esii, kadut on putsattu hiekotushiekasta, lämpötilat on parhaimmillaa huidellu päälle 15 asteessa, aurinko oikeesti lämmittää, ihmiset lenkkeilee shortseissa (mis ei oo kyl miun mielest mitään järkee mut omapaha on asians), linnut visertää ku viimistä päivää ja äske näytettii säätiedotuksis et siitepölykausi on alkanu (pollen). Selkeitä kevään merkkejä ainaki miun mielestä. 


Vajaan kahen viikon aikana on ehtiny tapahtuu melko paljon. Toissaviikonloppuna olin Vilsen mukana Skånessa kisailemas/leireilemäs. Osallistuttii Panvårenii, joka koostu kolmist kisoista: perjantai-iltan natt/sprint, lauantaina medel ja sunnuntaina lång distans. Kisakausi on nyt siis avattu! No ei ehkä kuitenkaa, harjotusmielessä vedin kisat läpi. En ollu ikinä ennen kisannu tähä aikaa vuodesta ni oli pikkasen outoo. :D Kisat ei nyt sit kuitenkaa menny ihan sillee ku olin suunnitellu, ku onnistuin jonku pöpön hankkii perjantaina. Koko päivän oli tosi outo ja heikko olo ja kisan aikana alko sit jo tuntuu tosi inhottavalt. Juoksin kuitenki maalii asti ja sen jälkee alkoki sit rankat ajat ja luulen et oli kuumetta ku olin aivan jäässä koko ajan. Ehin jo masennella et tähä meni nyt sit koko viikonloppu, mut ihmeellist kyllä, olo oliki sit lähes normaali seuraavan aamun ja pystyin osallistuu sekä keskarille et pitkälle matkalleki. Tosin vedin keskarin kyl ihan hölkkävauhilla, ku oli olo ollu sen verran kauhee edellisen päivän. Sunnuntaine kisa meniki sit jo sinne suuntaa ku piti. Tuloksii löytyy eventorin kautta, jos jotakuta sattuu kiinnostaa, et ketä oli kisaamas. 

Toi etelän leiri ei nyt sit ihan tuntunu myöskää etelän leiriltä ainakaa kelien puolesta. Etukätee oli luvattu lämmint ja aurinkoist, mut todellisuus oliki sit iha toinen ku lämpötila ei ollu paljoakaa nollan yläpuolella, perjantain tuuli hirveest (blåsigt), lauantain oli älytön sumu (dimmigt) ja sunnuntain sato vettä/räntää (regnigt). Mut maastot oli kyl aika huikeet! Rantadyynei ja helppokulkust mäntykangasta, jos pysty pitää kovaa vauhtii yllä. Miust on hurjaa et Ruotsist löytyy tommosii maastoja. Tosin lähes kaikki radat koostu osin myös korttelipätkästä, ku kisa-alue oli niin pien. Lauantai-iltan käytii hohtokeilaas ja miun voittoputki jatku jällee yhel voitolla, jei! Täl kertaa oli kyl hankaluuksii, ku ei ollu kädes yhtää voimaa ja pisteet jäiki aika alhasiks. Tätä menoo paineet keilata kasvaa kyl koko ajan.

Viime lauantain lähin jälleen kerra mukaa LOK:n pitkää suunnistustreenii. Täl kertaa oltii iha Östergötlandin koillisrajalla Yxnerumissa ja aivan älyttömän hieno maasto! Nyt oli semmone hetki ku harmitti, ettei ollu kameraa mukana. Miul tuli lähinnä mielee Valkealan Repovesi: oli korkeit avokalliomäkii, mäntyjä, jäkälää ja järvimaisemaa ja mäkien välisis notkoissa paksuu sammalta ja harvaa kuusikkoa. Aurinko paisto, tuuli tosi paljo ja tuntu ain et ois kivunnu johonki korkeemmalleki vuorelle. Nähtiimpä parit kauriit (rådjur) ja Sofia näki hirvenki (älg).

Treenipalaveri
Sunnuntaina kävin sit juoksees Tinnerö eklandskapissa pitkän lenkin. Oon ottanu missioks koluta ton Tinnerön täs kevään aikana. Kysees on siis laaja luonnonpuisto täält vajaan 5 kilsan päässä, joka koostuu laidunmaista, soista ja järvistä. Pääasiallisest siel on tammia (josta paikan nimi), mut myös joitain mäntymettäpätkii löytyy. +15 lämmintä, aurinko paisto siniselt taivaalta ja mikäs sen parempaa ku juosta pitkä lenkki laidunmail mutkittelevil pikkupoluilla! Taas harmitti ku en jaksanu kameraa raahata mukaa, mut aattelin täs kyl lähiaikoina korjata virheeni ja tehä uuen reissun sinne. Ja toi on nyt kyl semmone paikka mitä voin kaikille Linköpingiin suuntaaville suositella! Olin viel muutama viikko sitte kateelline kaikille, jotka suuntas Portugalii tai Turkkii tai Espanjaa suunnistaa, mut nyt on tääl ollu sellaset kelit, et tuntuu ihan et ois paljo etelämmässä, ja oon ihan tyytyväinen täällä. Skånen maastot oli samanlaiset ku Espanjan itärannikolla ja monta kertaa lenkkeilles on tuntunu et ois Ranskassa, ku näyttää jotenki iha samalta. Ja noi laidunmaat on miulle kyl tosi eksoottisia ja kiehtovia, ku ei semmosii Suomest löydy. 

Vähä myös pelottavii asioita on tapahtun viime aikoina. Viime lauantain vastasena yönä oli tos läheises opiskelijoitten illanviettopaikas (Ryds herrgård eli HG) ollu jengitappelu. Miulle on edellee jäänny vähä epäselväks, et mitä siel loppujen lopuks tapahtu, mut pari kertaa oli ammuttu ja joku oli nähtäväst joutun sairaalaa. Lisäks on ollu puhetta pesäpallomailoista ja molotovin cocktaileista ja ties mistä. Mut joka tapaukses poliisi oli seuraavan aamun saartanu ison alueen ja partioi koko päivän sil alueel. Samaa syssyy oli vissiin ollu murhanyritys jossai muual Linköpingissä. Niiiice. Kaikki paikalliset on ollu aika ihmeissää et miten nyt täällä tollasta, et eihä tääl oo koskaa aiemmin mitää ollu, mikä sinällää kyl rauhottaa. Ja kyl aika ouolt näyttiki ku polis avspärrat -nauhat kiers HG:n pihaa, niin rauhallinen paikka tää muuten on. 

Jotta nyt ei jäis inhottava maku suuhu täst viestistä, ni loppuun jotain ilosempaa: mie sain kukat naistenpäivänä! :) Ja Suomest tuliaisena tuotu kunnon ruisleipä maistuu kyl ihan uskomattoman hyvältä! En uskonu ennen vaihtoolähtöö et voisin kaivata sitä niin paljon.

:)

Loppuun viel pari kuvaa lenkkipolkujen varrelta.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti