sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Lisää seikkailuja

Tää viikonloppu on koostunu lähinnä treeneistä. Jossai vaihees aattelin et voisin vähä perehtyy paremmin noihi kurssisisältöihi ja toho yhtee kurssikirjaa, jonka sain lainattuu perjantaina, mut enpähän oo jaksannu. 

Eile sain buukattuu itelleni paikan Linköpings OK:n OL-distans eli suunnistustreenistä (tai oli siel kait muistaki seuroist, mut lähinnä LOK:sta). Yliopiston parkkiksel piti olla 9.30 ja sielt lähettii paril autol kohti tuntematonta. Kämppiksen piti tulla miunkaa tonne treenii, mut se ei sit voinnu oikee hyvin aamul, ni lähin yksin. Olin kerranki onneks ajois paikalla ja hetken ihmeteltyäni isol parkkialueel bongasin suunnistajien näkösii tyyppejä, joita ne sit oliki. Siin sit jälleen kerran nimiä vaiheltii puolin ja toisin ja ängettii autoo istumaa. Hankalaa osallistuu yhteistreeneihi, ku joutuu yleens varautuu siihe et on joku 10 uutta tyyppii, joitten nimii täytyy yrittää painaa mielee. Oon nyt pikkuhiljaa alkanu käsittää et tääl alueel suunnistajii on oikeesti paljon. Luulin et Turku on suunnistuskapunki, mut ei se ollu viel mitää tähä verrattun. Samal taval luulin et Turku on pyöräilykaupunki, mut ei, tääl seki on viety iha uudelle tasolle. :D

Ajettii joku puol tuntii  pohjosee päi kohti Finspångia. Miul oli tarkotuksen suunnistaa kovempi treeni, sillee reippaal vauhil, muil oli tarkotuksen tehä pitkä 1.45-2h. Aattelin et veän kunnon verkat alkuu ja loppuu, ni ei miun tarvi sit ootella autol muita kovinkaa pitkää. Aika pitkää sai kyl verkkaa et sai lämmön päälle! Nastarit on nii ahtaat ja kylmät talvikeleil et saa tehä tosissaa töitä et saa varpaisii ees jotai eloo. Alkuverkan aikan tuli bongattuu aika monet hevoset, peurat ja biisonit (tai en miä tiiä oliks ne biisonei, mut kovast oli partaa ja muitaki karvoi ja siel ne kökötti keskel peltoo). :D

Ja eiku metsään! Jonku sata metrii suunnistettuani huomasin et treenist taitaaki tulla vähä erilaine ku olin alun perin suunnitellu: lunta oli suojasis paikois puolee sääree ja aukeil ja soilla reitee asti. Lisäks ku kartta oli pullautettu, ni siin ei näkyn aidat ollenkaa ja aika nopeest seisoinki piikkilanka-aidan (taggtrådsstängsel, yritän opetella näitten tärkeitten kohteitten nimii ruotsiks :D) vieres. Eka yritin lähtä kiertää sit aitausta, mut sit tulin tilanteesee et aita yhty ojaa ja ois pitäny pystyy hyppää sulan ojan yli, ni aattelin et helpompi vaihtoehto on päihittää se aita. Siinä sit kaivelin maahan vähä kuopan tynkää ja ryömin aidan ali. Sama juttu oli vastas laitumen toisel puolel, ku sinne asti pääsin. Sen jälkee tuliki sit vastaa suo, jos oli siis melko kovasti lunta ja metsästäjä aseen kanssa, ja hiukan alko pelottaa et mitenköhä täs käy ku koiratki kuulu haukkuvan kauempan.

Sit sain tiepätkää alle ja pystyin iha ok etenee, ja viel sillonki ku tie muuttu poluks. Seuraava ongelma tuli, ku polku loppu järven rantaa ja ois pitän ylittää oja (ett dike), et ois voinnu jatkaa matkaa. No ojahan oli joku 1,5 metrii levee ja vesi virtas solkenaa eli ei toivookaa. Lähin sit ettii parempaa ylityspaikkaa ja siin meniki sit melko pitkää ennen ku semmosen satuin löytää. Rohkeutta hyppäämisee piti kerää aika pitkää, mut selvisin kuivin nahoin! Täs vaihees päätin et ei oo mitää järkee enää jatkaa suunnistust, vaa aattelin et juoksen tietä pitkin pois. Reilu sata metrii puskin istutetun kuusikon läpi ja sit vihdoin tuli tie vastaa ja sielt alko melko väsyny matka autolle. Juoksin ton reilu 6km pätkän reippaasti (yritin ainaki) ja puolee välii asti joutu juosta auraamattomal tiel, mis lunta oli nilkkaa asti eli oli semi raskasta.

Aika sippi olin ku autolle asti selvisin! Treeni kesti kokonaisuudessaa 1h35min ja olin meist jopa ekana autolla, vaik olin jo ehtiny herätellä kauhukuvii miten kaikki muut joutuu siel kylmettynein varttumaa. Aika monet muutki oli päätyn lyhentää suunnistust ja tullu tietä pitkin pois. Siin ku vaihtelin kamoi ni meni jotku mummo ja pappa kävellen ohi ja kysy et ollaaks sitä oltu hiihtämässä. :D Ku sanoin et ei ku suunnistaas, ni kommentti oli et "va härligt!". Joo oli ihanaa kyllä.

Iltapäivä kuluki sit hiihon maailmancupii seurates. Tääl näytetää telkkaris iha eri taval urheiluu ku Suomes! Hiihtoo on tullu lähes joka päivä ja miust on tullu pitkäst aikaa penkkiurheilija. Oon huomannu et telkkarin kattominen on yks loistava keino oppii kieltä, varsinki jos on enkunkieline ohjelma, ni puhe on enkuks ja tekstit ruotsiks ni pystyy vertailla sanoi ja hakee apui molemmist kielist. Ja näkee miten ne lauserakenteet kootaa ruotsiks. Ja urheiluu kattomal kertaantuu urheilusanasto. :)

Tänää kävin ihan vaan juoksee pitkän lenkin. Lähin selvittää reittii Tornbyn kauppakeskuksee, jos miun pitäis ens viikol vierailla hankkiis kaikennäköst tavaraa. Olin katton et miun pitää juosta Skäggetorpin läpi ja ku en ollu siel aiemmin käynny ni lähin innol kattelee, et mimmonen paikka se on. Haahuilin ympäri Skäggetorpia ja näinki sit jopa jossai vaihees Willy:sin, Ikean, Bilteman yms. Lähinnä miul tuli mielee Turun Varissuo, ku vastaa tuli paljo maahanmuuttajia ja kirkkoki oli saman värine ja näköne ku Varissuolla. Mut sprinttii varte toiki näytti kyl mielenkiintoselt paikalta!

Skäggetorpis harhailun jälkee näin kyltin Malmslätt ja aattelin et toiha näyttää kivalt ku läks semmoin peltojen läpi menevä tie. Olin joskus nähny kartal nimen Malmslätt, mut en ollu iha satavarma mis se on tai et kuin kaukan se on. No sit alko vähä hymy hyytyy ku olin jonku 10 min juossu ja tuli kylttei et Malmslätt 5km. En halunnu kääntyy takas ku miust on inhottavaa juosta eestaas ja niimpä sit jatkoin eteepäi ja toivoin et sielt ei ois hirveen pitkä matka Rydii, ku olin kuitenki siin vaihees jo sen 45 minsaa juossu. No kyl se Malmslättki tuli lopult ja sielt jotenki onnistuin jopa sukkuloimaa tielle, jos luki et Linköping 7km eli Rydiin n. 3. Olin siin vaihees jo ehtiny miettii, et mistä voisin saaha kyyin kotii jos ei jaksaiskaa juossa, tai et mistä voisin ees kysyy neuvoo, et mihipäin mennä. Heti helpotti ku ties missä on ja et kuin paljo on matkaa jälellä. Juoksuki kulki sen jälkee nii hyvin et innostuin käyä heittää tuol metäs kulkevil poluil vähä lisälenkkii. Yhteens juostuu matkaa kerty n. 14,5km.

Matkan varrelta tuli bongattuu mm. mukavan pitkän näkönen sula maakaasulinja (joka oli kyl nyt viel liian märkä juosta). Tänää on lämpötila ollu tääl plussan puolella ja lumet on alkanu sulaa, jes! Heti näyttää paljo keväisemmält ku ei oo puis enää lunta. Nyt en sit tiiäkkää, et millo ehin seuraavaks kirjotella, ku ens viikko on melko ohjelmantäyteinen. Huomen on edessä muutto uutee asuntoo, tiistaina potluck supper, perjantaina ESN welcome dinner ja sunnuntaina ehkä toinen tjejbastu. Lisäks koulu ja treenit sun muut! Mut palaillaan jossain vaiheessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti