torstai 30. tammikuuta 2014

Jag skulle vilja säga något

Oon yrittäny vähentää koneel istumista ja sen takii myös yrittäny kovast olla kirjottamatta tänne. Kaks viikkoo täällä tuli tänää täytee. Kyl on aika menny nopeesti! Lisäks alko miun kolmas kurssi "Musikdidaktik och musikdramatik", jota on aina keskiviikkoiltasin 17.15-19.45 muutamaa poikkeusviikkoo lukuunottamatta. Olin lukenu ennen alotuskertaa vähä kurssin sisältöä ja tavotteit läpi, mitkä löysin netistä, ja olin jo valmiiks aika pessimistine kurssin suhtee. Siis vaikutti mielenkiintoselta, mut myös omat kyvyt ja voimavarat ylittävältä. Yllätyinki sit positiivisest ku ainaki nyt eka kerta oli tosi mukava ja tuliki semmoin olo, et kylhä täst ehkä selvitäänki. Opettaja oli tosi mukava ja vaikken tajunnu sen puheest puoliakaa, ni oli heti et joo totta kai sie tän selvität, ei siul vaikeuksii tuu. :) 

Kurssi liittyy siis läheisest musiikkii ja tarkotuksena on (jos nyt jotain ymmärsin sen opettajan puheesta) yhessä ton ryhmän kans suunnitella ja esittää joku musikaali, jossa siis musiikki ja draama yhistyy. Kurssil harjotellaa musiikin ja draaman eri elementtei ja tehää paljo omal kropal ja äänellä. Ja musikaalin yleisönä siis lapset totta kai. Kurssiin liittyy loggbok, jota täytetää kurssin aikan (eli samanlaine portfoliosysteemi ku motorik-kurssillaki), sit on toi musikaaliesitys, kotitentti ja lisäks täytyy haastatella jotain musiikin tai draaman opettajaa ja tarkkailla mitä metodei se opetuksessaa käyttää jne. Eli jos jonkinlaista hommaa tiedossa... 

Mut miul nyt stressi helpotti näitten opintojen suhtee ku onnistuin järjestää itelleni paikan ruotsin kielen kurssilta, jei! Alun perin olin siis suunnitellu opiskelevani vaan ruotsiks, en siis vaihtareille suunnattuja kursseja, jotka ois englanniks, mut sit aloin hahmottaa ihan ekan kurssin alettua et voipi olla et jää opintopisteet saamatta jos sille linjalle lähen. Otin yhteyttä kasvatustieteen tiedekunnan koordinaattorii, joka järjesti asioita ja nyt miun pitäis päästä ruotsin kielen kurssille. Eli ois nyt sit ainaki yks kurssi, jost selviän, enkä jää opintopisteis nollille. Vad bra! Se ruotsin kielen kurssi alkaa kyl vast kahen viikon pääst, ni toivon et täs ei nyt ilmene mitää yllättävii muutoksii ennen sitä, etten nyt ehi iloita ennenaikasest. Ja aattelin myös et siel ois matala kynnys puhuu ruotsia ku tuntuu olevan vieläki melkosta taistelua nois muis opinnoissa (ja muis tilanteissa ylipäänsä).

Kielen kans tuun siis ihan hyvin toimeen arkisis tilanteissa, esim. oon nyt pari kertaa asioinu kirjastossa ja yrittäny saaha lainattua kurssikirjoja (jotain ongelmaa nyt siinäki taas ja joudun mennä huomen uuestaa, mut nähtäväst vika kuitenki niitten puolel) ja oon pystyn koko asiani hoitaa ihan hyvin ruotsiks. Oon myös joka kurssil osannu (omasta mielestä) esitellä itteni ja kertoo ittestäni aika hyvin. Lisäks jos jotkut on halunnu esim. jossain treeneissä tai tääl kämpil tietää jotain juttui miusta ni oon myös ihan ok pystynny vastaa. Vois jopa sanoo, et pari kertaa se small talk on jopa syventyn iha keskusteluks, mist oon kyl aika ylpee. Tänää illal juteltii poikien kans siint, miten suunnistuskuviot menee Ruotsis ja miten Suomes. Vitsi tuli hyvä mieli ku pysty osallistuu johonki iha aiheen käsittelyy! Yleens keskustelu on menny kutakuinki sillee et mie oon kyselly ja muut on vastannu. Ja yleisimmät kysymykset on ollu et "oliks siul kouluu tänää, mitä treenii oot tehny, mikä ohjelma tää on, mitä hyvää sie leivot?"

Suurimmat kieliongelmat liittyy tilanteisii, joitten sanasto ei oo tuttuu. Niit onki tullu sit yllättävän paljo vastaa tääl korridorissa ja treeneissä. Opinnois käytettyi sanoi ja aihepiirei oon opiskellu koulus sekä yliopistos viime syksyn virkamiesruotsin kurssil, mut treenisanastoo ei oo tullu missää vastaa. Se on sinällää ollu vähä yllättävää, ku kuitenki aika suuri osa ajast menee treenaamisee, mut eipä oo sit tullu oltuu ruotsalaistenkaa tekemisis suunnistuksen merkeis. Olin kyl suuris vaikeuksis viime perjantain intervallitreenis, ku oisin halunnu tietää minkä pitusii vetoi juostaa, millasil palautuksil, millasil vauheil, onks jotai sarjapalautuksii, miten nää alku- ja loppuverkat menee jne. Mut ei harmaint hajuu sanastost, mikä siihe treenii liitty. 

Se siin on ollu kaikist inhottavinta, ku haluis sanoo vaikka mitä, mut ei pysty. Just siin tilanteessa ei muista niit sanoja, joit sil hetkel tarvittais. Sen jälkee ku on kysyny jonku kysymyksen ja toine vastaa, ois kiva kysyy jotai muuta ja jatkaa sitä juttuu, mut aika harvoin se onnistuu. Ku katotaa yhes telkkarii ja tapahtuu jotai outoo tai hauskaa, ois kiva kommentoija jotenki muutenki ku vaa "va konstigt!" tai "va är de för nånt?" Nää on kaikki tosi mukavii tyyppei tääl korridorissa, mut tuskallisen hidasta on tutustuminen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti